Inkoon ja Siuntion maisemissa

Juuri ennen juhannusta ehdin viettämään tutustumispäivän Inkoossa ja Siuntiossa.

Aleksis Kiveä Fanjunkarsissa

Monet kerrat olen ajanut Fanjunkarsin ohitse, mutta nyt oli aika käydä tutustumassa kohteeseen.

Aleksis Kivi asusti mamselli Charlotta Lönnqvistin vuokalaisena Fanjunkarissa 1864-1871. Täällä Kivi sai työrauhan ja hän kirjoittikin koko tuotantonsa pääosan asuessaan Siuntiossa.

Uudisrakennus

Nykyinen Fanjunkars on rakennettu uudelleen, sillä alueen ollessa neuvostoliittolaisten hallinnassa, alkuperäinen Fanjunkrs tuhoutui.

Paikkakunnalle perustettiin 2002 Pro Fanjunkars säätiö, joka rupesi ajamaan Fanjunkarsin uudelleen rakentamista. Ja nyt ollaan niin pitkällä, että rakennus on ollut jo muutaman vuoden valmiina.

Rakennus on pyritty rakentamaan samansuuruiseksi ja samanlaiseksi kuin Fanjunkars oli 1800-luvulla, kun Aleksis Kivi siinä asui.

Museohuone ja vaikkapa kahvihetki

Fanjunkrsissa on kamari, johon on pyritty keräämään huonekaluja ja esineitä, jotka edustavat Aleksis Kiven aikaa.

Aleksis Kiven elämä Siuntiossa tulee tutustumisen aikana tutuksi. Tuvan puolella voi nauttia kahvista. Kohteessa pääsee liikkumaan myös pyörätuolilla ja rollaattorilla. Erillisessä huoltorakennuksessa on invawc.

Siuntion hyvinvointikeskus


Fanjunkarsista siirryin tutustumaan Siuntion Hyvinvointikeskukseen, jossa ravintolatilat oli uusittu edellisen käyntini jälkeen. Nautin laadukkaan lounaan ja neuvottelin järjestelyistä ja palveluista ajatellen Kartanomatkojen ryhmiä.

Kävelyreitti sopii myös liikuntaesteisille

Lähimaastossa kulkee mukava kävelyreitti, joka on tehty niin, että myös pyörätuolilla sen pysyy kulkemaan. Reitin varrella on useampi grilli tms. paikka ja löytyypä sieltä myös kesäteatteri.

Lepo- ja Suvipirtistä kaikki alkoi

Kävelimme reitin ja päädyimme hyvinvointikeskuksen alkulähteelle eli Lepo- ja Suvipirtin pihaan.

Minullakin on kortti, joka on lähetetty sukulaiselleni Lepopirtistä 1930-luvulla.

Miina Sillanpää perusti Lepopirtin kotiapulaisten ja vähävaraisten naisten lepo- ja virkistyspaikaksi 1921. Lepopirtistä löytyy huone, joka on sisustettu Miina Sillanpään työhuoneeksi. Lepopirttiä voi vuokrata kokouksiin ja juhliin.

Westerby Gård – viihtyisä tilausravintola ja kokouspaikka

Westerby Gård on ollut jo mukana Kartanomatkojen valikoimassa ja Kartanomatkojen ryhmät ovat kohteessa käyneet nauttimassa hyvästä ruuasta.

Nyt pääsin itsekin siellä käymään. Vanha maatilan päärakennus on tyylillä sisustettu ravintolakäyttöön. Viereen on valmistunut pieni majatalo, joten myös majoitustilaa löytyy.

Vanhaan navettaan on perustettu sisustus- ja lahjapuoti. Ryhmillä on mahdollisuus poiketa ostoksilla ruokailun jälkeen.

Täällä on pöytiin tarjoilu ja sopii vaativillekin ryhmille. Saunatilat on majoitusrakennuksessa ja rantasauna sitten 800 m päässä meren rannalla.

Matkailua Inkoon kirkolla

Ajelin Inkoon kirkolle ja katsastin mitä palveluita sieltä löyytisi. Lähinnä katselin kahvilatarjontaa.

Igor museossa

Inkoon Degerbyssä on mielenkiintoinen Igor museo, joka on ollut jo monta vuotta yksi Kartanomatkojen hyvistä kohteista.

Tapasin Lena Selenin ja Berndt Gottbergin. Keskustelimme yhteistyöstämme ja mietimme uusia mahdollisuuksia.

Tutustuin kerhotalossa olevaan puotiin ja ostin kirjan, josta saanen hyvää tietoa alueesta ja sen historiasta. Tiedot ovat hyödyksi, kun suunnittelen matkapaketteja.

Pistäytyminen bunkkerissa

Ryhmien on mahdollista käydä katsomassa bunkkeria, joka on kaivettu esiin maamassojen alta vuokra-ajan jälkeen.

Alueelle rakennetut bunkkerit tuhottiin, mutta kaikkia jälkiä ei pystytty piilottamaan ja niinpä me voimme nyt kurkistella yhden bunkkerin suuaukolla ja vain kuvitella minkälaista elämä oli bunkkerissa….

Tämäkin bunkkeri on sortunut, mutta hiukan käsitystä saa ja varsinkin, kun opas siitä kertoo.

Kotimatka pikkuteitä pitkin…..

Päivä oli kulunut iltaan ja oli lähdettävä kotimatkalle ja niinpä suuntasin auton nokan kohti Mäntsälää. Ajattelin, että olisi mukava ajella pikkuteitä pitkin, mutta… ilman navigaattoria ja tavallisella maatiekartalla… no niin joskus tuo kartanluku ei ole niin helppoa.

Lähdin rohkeasti hiekkatielle ja kuvittelin päätyväni ihan jonnekin muualle minne sitten päädyin. Voi, voi. Olin jotenkin kiertänyt lähes ympyrän. No tulihan nähtyä paikkoja mm. kauniin myllykosken, mutta tie oli kyllä melkoisen kapea. No eipä siellä muita juuri näkynyt.

Uusi yritys ja muutaman yrityksen ja erehdyksen jälkeen löysin itseni oikealta tieltä ja niinpä päädyin sitten lopulta myös Mäntsälään. Tuli katsottua matkalla Nummelaakiin….

Nyt ei muuta kuin uudet ajatukset mietintään. Fanjunkars olisi kiva ottaa Kartanomatkojen tarjontaan. Syksyn aikana ajatukset jalostuvat varmaan uudeksi matkapaketiksi.