Kaksi kertaa Turku

Turku on tämän vuoden Kulttuuripääkaupunki. Kaupungissa on tapahtumia, näyttelyitä, koettavaa ja katsottavaa. Niinpä minäkin olen kahdesti kaupungissa tänä vuonna käynyt.

Logomo oli pakko omin silmin nähdä ja kokea. Ryhmät ovat olleet tänä vuonna kovin kiinnostuneita Turusta, mutta miten kuvailla ja myydä käyntiä Logomossa, jos ei itse tunne kohdetta? Joten kesäkuun alussa vietin kaksi päivää Turun kohteisiin tutustuen ja kävin myös Logomossa.

Logomossa paljon katseltavaa

Logomo sijaitsee VR:n vanhassa konepajassa lähellä Turun rautatieasemaa. Kulttuuripääkaupunkivuoden nimikkonäyttely vie kävijän tulen äärelle. Tiedekeskus Heurekan ja Turun museokeskuksen interaktiivinen näyttely yhdistää tiedettä ja kulttuurihistoriaa. Tuliportin kautta siirrytään näyttelyyn, jossa voi kokeilla tulen tekoa, tutustua tarinoihin tulen synnystä ja astua rovioon. Yhtenä teemoista on tuhoisa Turun palo 1827. Pienoismalli valo- ja savuefekteineen esittelee palon etenemistä kaupungissa.

Tuli on irti -Turku palaa!

Tutustuin Tuli on irti – näyttelyyn, joka oli mielestäni mielenkiintoinen. Näyttelyssä sai tutustua tuliseen elementtiin, kerrottiin Turun tuhoisasta palosta. Pääsi kävelemään Tiirikkalankadulla, josta paloi sai alkunsa. Lokakuussa, kun kävin toisen kerran Turussa, pääsin näkemään missä tuo katu on aikanaan sijainnut. Mielenkiintoista.

Tuli on irti – näyttelyssä kerrotaan myös maailmalla tapahtuneista suurista tulipaloista, palokuntien historiasta ja pääsee seisomaan liekkien keskelle… no ei ihan oikeiden, mutta loimuavat liekit heijastetaan seinälle ja itse voi seisoa seinän edessä – siis aivan kuin olisi roviossa.

Only a Game?

Logomossa on myös Only a Game? näyttely, joka kertoo jalkapallosta ja ihmisistä sen takana. Esillä on kuuluisien pelaajien pelipaitoja, palkintoja ja kuvia peleistä. Tätä näyttelyä pääsee katsomaan ilmaiseksi. Näyttely sijaitsee Logomon aulassa, josta löytyy myös näyttelykauppa.

Logomossa on myös kuvataidenäyttelyitä: Liisa Ihmemaassa – nykyaikainen valokuvanäyttely, Kiasma: Eija-Liisa Ahtila ja Isaac Julien/ARS11 – videoinstallaatiot sekä Tom of Finland – näyttely.

Logomosta löytyy myös kahvila. Näyttelyihin tutustuin myös, mutta kyllä tuo Tuli on irti! näyttely veti pidemmän korren…..

Aboa Vetus & Ars Nova: historiaa ja nykytaidetta

Logomon jälkeen oli vuorossa tutustuminen Aboa Vetus & Ars Nova-museoon. Kulttuurivuoden kunniaksi sinne on rakennettu Rihmasto – Luostarikorttelin monta historiaa – näyttely. Aboa Vetus kertoo Suomen vanhimman kaupungin historiasta aidossa ympäristössä. Minusta museo on sangen mielenkiintoinen. Päästä omin silmin näkemään keskiaikaisia talojen ja kujien raunioita. Tarinoiden avulla kävijä saa mielikuvaa keskiaikaisesta Turusta. Museossa kuulee myös elämisen ääniä, aivan kuin olisi itse mukana.

Rihmasto – luostarikorttelin monta historiaa

Näyttelyn rakentamisessa on ollut mukana Turun maakunta-arkisto. Näyttely kertoo menneisyyden asukkaiden elämästä vanhan Turun sydämessä keskiajan jälkeiseltä ajalta aina 1900-luvun alkuun saakka. Näyttelyssä kerrotaan joistakin henkilöistä ja oli mielenkiintoista löytää ”tuttuja” henkilöitä. Henkilöitä, joihin olen ”tutustunut” muissa yhteyksissä.

”Rihmaston erityinen tavoite on tutkia Luostarikorttelissa asuneita ihmisiä yhteen sitovia rihmoja ja tehdä tämä sosiaalisten suhteiden, sukulaisuuksien ja kauppasuhteiden muodostama verkosto näkyväksi. Monet turkulaiset olivat 1600-1800-luvuilla samanaikaisesti sekä toistensa naapureita, sukulaisia että liikekumppaneita. Monet kauppiassuvut olivat peräisin ulkomailta ja niiden jäsenten oli luontevinta muodostaa avioliittoja samaan kulttuuri- ja kielipiiriin kuuluvien kanssa. Myös tiukat säätyrajat sanelivat keiden oli mahdollista avioitua. Samaan säätyyn kuuluvien määrä oli suhteellisen vähäinen, joten todennäköisesti puolisoksi tuli sukulainen.”

Kannattaa käydä, jos historia kiinnostaa.

Ars Novan puolelle en päässyt, kun siellä oli uuden näyttelyn pystytys kesken.

Aina yhtä suosittu Turun linna

Seuraavana päivänä oli sitten vuorossa tutustuminen Turun linnaan. Tämäkin oli tuttu kohde, mutta linnassa voi vierailla uudestaan ja uudestaan. Aina riittää katseltavaa.

Historia alkaa 1280-luvulta. Loistokkainta aikaa linna eli 1500-luvun puolivälissä, jolloin linnassa piti hoviaan Juhana Herttua ja Katarina Jagellonica. Niin ja onhan siellä tuo kuuluisa Erik XIV vankisellikin nähtävillä ja ne kuuluisat kyynärpäänjäljet ikkunalaudassa.

Esilinnan perusnäyttelyt kertovat Turun ja Suomen historiasta sekä puku-, tapa- ja sisustuskulttuurista. Päälinnan saleissa on esillä historiallista esineistöä eri aikakausilta.

Linnassa on paljon portaita, joten kohde ei sovellu huonommin liikkuville. Linnassa on iso museokauppa, jossa kannattaa piipahtaa.

Minuun tekee suuren vaikutuksen linnan pihan näkymät jo linnan portista sisään astuttaessa.

Turun kauppahalli ja Wanhanajan Puoti – Museokahvila

Turussa kannattaa kävellä Aurajoen vartta ja nauttia joen varren näkymistä. Turussa on myös vilkas kauppahalli ja torillakin kannattaa piipahtaa. Turussa ollessa käyn yleensä ihastelemassa Wanhanajan Puoti – Museokahvilan tunnelmia, katselemassa vanhoja kahvipurkkeja ja muita myymälätavaroita. Niin kesäkuussakin. Poiketkaa ihmeessä Läntinen Pitkäkatu 27.

Look at Finland tänä vuonna Turussa

Matkailualan ammattilaisille suunnattu Look at Finalnd – tapahtuma järjestettiin tänä vuonna Turussa. Niinpä suuntasin jälleen lokakuun alussa Turkuun. Tapahtuma alkaa pretoureilla, mutta tänä vuonna minulla ei ollut mahdollisuutta osallistua niille.

Get together Panimoravintola Koulussa

Ennen myyntipäivää osallistujat kokoontuvat Get together-iltaan. Suuntasimme yhtenä joukkona Panimoravintola Kouluun, jossa oli tarjolla buffet ja kollegoiden tapaamisia. Olen jo pitkään käyttänyt
Koulua ryhmieni rukailupaikkana. Ryhmät ovat olleet tyytyväisiä ja kaikki on sujunut hyvin. Rakennus on vanha koulu. Nostalgista. Nyt oli mukava itsekin päästä nauttimaan paikan tunnelmasta.

Turun Messukeskus

Varsinainen Look at Finland myyntitapahtuma pidettiin Turun messukeskuksessa, joka sopikin tapahtumaan hvyin. Kaikki esittelijät olivat samassa tilassa, joten myyjien pöytien etsimiseen eikä portaissa juoksemiseen mennyt aikaa. Tapasin monta yhteistyökumppania ja myös potentiaalisia uusia. Hyviä yhteistyömahdollisuuksiakin tuli esille. Ajatuksia täytyy nyt työstää eteenpäin. Olisi mukava tarjota Kartanomatkojen asiakkaille vaikkapa retkeä Turun saaristoon ja käyntiä Pölkkylässä jne……

Turun kaupungintalossa iltajuhla

Myyntipäivän päätteeksi järjestettiin tapahtuman iltajuhla Turun kaupungintalolla. Tarjolla oli buffetpöytä ja keskusteluja tuttujen kanssa. Puheen piti ex-kansaedustaja Marjukka Karttunen. Tänä vuonna iltajuhla loppui jo klo 22…. kun Kaupungintalolta oli lähdettävä. Mutta näinhän se on, kaikki loppuu aikanaan. No ilta jatkui vielä karaokebaarissa, joka täyttyi nopeasti tapahtuman osallistujista. Taidettiin baarissa ihmetellä väkimäärää. Laulajiakin löytyi ja ilta jatkui… mutta mielessä jo seuraavan päivän posttourit, joten niin oli tämäkin iltajuhla jo ohitse.. joillakin aikaisemmin ja joillakin myöhemmin.

Kävelyretki Aurajoen rantamilla

Olin valinnut kahden tunnin kävelyretken oppaan johdolla Aurajoen rantamilla posttouriksi. Turussa on tullut jo monta kertaa käytyä, mutta vielä koskaan en ole osallistunut opastettuun kierrokseen, joten ajattelin nyt korjata tämän puutteen.

Mitä kaikkea näimmekään

Scandic Julia hotellista suuntasimme kohti Aurajoen rantaa ja ensimmäisksi pysähdyimme paikkaan, jossa aikanaan sijaitsi Tiirikkalankatu… siis paikka, josta alkoi tuhoisa Turun palo vuonna 1827.

Sitten kävelimme yli joen pitkin Tuomiokirkon siltaa. Pysähdys sillan toisella puolella. Kuulimme tarinaa Tuomiokirkosta ja Turun vanhimmasta ravintolasta – Pinellasta. Kaunis puinen ravintolarakennus on kokenut remontin ja seisoo puiston reunassa ja Aurajoen rannalla upeana. Suuntasimme puiston läpi Vanhalle Suurtorille. Katselimme Brinkkalan taloa ja parveketta, jolta Joulurauha julistetaan. Niin ja kuulimme mistä tulee sanonta päin Brinkkalaa…..

Keskiaikainen kuja

Turussa on säilynyt vain yksi keskiaikainen kuja. Kuja johtaa Vanhalta Suurtorilta Nunnankadulle. Siis sitä pitkin sitten ja käännös Aurajoen rantaan. Itäistä Rantakatua eteenpäin. Matkalla opas kertoi Paavo Nurmesta, jonka patsas oli matkan varella ja selitti myös Turun kaupungin vaakunan symbolit. Tiesittekö, että Aboa on Turun latinankielinen nimi?

Aboa Vetus – Norsu-aukio nimetty

Pitkin aurajoen rantaa Aboa Vetus-museolle, jonka eteen on nimetty Norsuaukio museon eteen pystytetyn Norsu-patsaan myöten. Kuulimme tarinaa myös museon edessä Aurajoessa olevasta ”Tasapainoilua” ympäristöteoksesta.

Teatterisillan tarinat ja lukot

Teatterisilta on kävelysilta, joka menee yli Aurajoen ja joka yhdistää kaksi teatteria tavallaan. Kaupunginteatterin ja Ylioppilasteatterin. Kävelysillan kanteen on muotoiltu Linnan tontun hattu ja erään kauppiaanrouvan hiushiehkura. Symbolit yhdistyvät sillan keskellä, josta löytyy myös levähdyspaikka.

Niin ja mitäpä levähdyspaikalta löytyi? Rakkauden lukkoja tietenkin. Siis Turustakin löytyy silta, jossa hääparit käyvät lukitsemassa lukon rakkautensa vakuudeksi sillan kaiteeseen. Virossa olen tähän ilmiöön törmännyt jo aikaisemmin. Siellä oli erään kartanon kupeessa silta, joka oli täynnä lukkoja. Tämä oli jo yli 10 vuotta sitten. Tapa on levinnyt myös tänne Suomeen, mutta kuinka yleistä se on, niin enpä tiedä.

Wäinö Aaltosen museo – nykytaidetta

Seuraavaksi suuntasimme Wäinö Aaltosen museoon, jossa nautimme kahvi/teehetkestä ja kuulimme Turun museokeskuksen muistakin museoista. Ehdimme tekemään lyhyen ja nopean kierroksen museossa.

Esillä oli lähes metrin – tai olisiko ollut enemmänkin – korkuinen Nokian kumisaapas niin ja Karkkiprinsessa eli karkkipapereista ommeltu prinsessapuku. Yhteen raitaan on kuulema tarvittu ½ kg:n verran makeisia ja kaikki makeiset on syöty… toivottavasti taiteilijalla on ollut iso perhe, joka on jaksanut syödä kaikki ne tuhannet makeiset…..

Takaisin lähtöpisteeseen

Valitettavasti aika oli loppumassa emmekä ehtineetkään Föriajelulle. Sitä olin odottanut, mutta… ensi kerrallla sitten. Hyvä, että on aina jotain uutta koettavaa. Joten suuntasimme askeleet takaisin Teatterisillalle ja näin pääsimme Aurajoen yli.

Lähdimme kävelemään kohti Tuomiokirkkoa. Matkan varrelle osui vielä Apteekkimuseo ja Qwensellin talo. Olen käynyt aikaisemmin siellä ja voin suositella. Qwensellin talo on 1700-luvun porvaristalo.

Turun kirjasto

Opas päätti kierroksen Kirjastotalon eteen. Minulle oli suositeltu tutustumista Turun uuteen kirjastoon, joten ei muuta kuin ovi auki ja sisään…. Osa kirjastosta sijaitsee vanhassa 1903 rakennetussa rakennuksessa ja viereen on valmistunut uusi osa. Uuden osan takana on sisäpiha, jossa voi nauttia vaikkapa kahvilan annista.

Pihalla on iso Miina Äkkijyrkän peltilehmä. Vanhalta puolelta löytyy ihanaa arvokkuutta. Kirjasto näytti olevan kohtaamispaikka. Kuka luki lehtiä, kuka istui kahvilla, kuka teki läksyjä jne. Paljon ihmisiä.

Kirjastoon on mahdollisuus päästä myös ryhmänä tutustumaan. Varaan mielellään teille opastetun kierroksen kirjastossa, kun teette ryhmämatkan Turkuun.

Tuomiokirkko -luterilaisten pääkirkko

Turun tuomiokirkkoa pidetään Suomen arvokkaimpana rakennushistoriallisena muistomerkkinä. Kyllähän se ylväänä seisoo paikallaan. Olen tuomiokirkossa aikaisemminkin käynyt, mutta halusin käydä uusin silmin katsomassa kirkkoa.

Siellä on mm. Katarina Maununtyttären viimeinen leposija. Luin keväällä ”Kolmen kuun kuningatar” kirjan ja halusin käydä katsomassa hänen hautapaikan. Voi kuinka paljon mielenkiintoista sisältä löytyykään. Kyllä vierailu kannattaisi tehdä oppaan kera. No lisätään tämäkin toive sitten siihen seuraavaan käyntiin. Kirkko on vihitty vuonna 1300. Siis 700 vuotta historiaa kätkeytyy kirkon seinien sisälle.

Turun Taidemuseo – Carl Larssonin näyttely ja hienoja kotimaisia tauluja

Turun tuomikirkosta suuntasin kävellen kohti Taidemuseota. Museossa oli avautunut Carl Larssonin näyttely syyskuussa. Olen aina pitänyt Carl Larssonin maalauksista ja myös käynyt Taalinmaalla Sundbornissa – Carl Larssonin ihastuttavassa kodissa.

Taidemuseo seisoo korkealla Puolakanmäellä. Museon portailta on hieno näköala kaupungille. Upea rakennus on käymisen arvoinen. Carl Larssonin näyttely on sijoitettu alakerran huoneisiin. Hienoja töitähän ne ovat ja oli mukava katsoa miten hänen tyyli oli muuttunut alkukaudella maalatuista. Näyttely on tulossa myös Ateneumiin ensi vuoden helmikuussa, mutta kyllä sen voi hyvin katsoa vaikkapa kahteen kertaan. Ateneumiin se on tulossa kuulema hiukan laajempana, kun mukana on myös huonekaluja.

Kiipesin portaita myös yläkertaan. Kannatti ehdottomasti, sillä siellä on esillä taidemuseon omia suomalaisten mestareiden töitä. Aivan upeita tauluja Axel Gallen-Kallelalta, Hjalmar Munsterhjemilta, Pekka Haloselta jne.

Kotimatka kutsui

Näin oli päivä kulunut ja oli aika lähteä kotimatkalle. Kävellen kohti Scandic Julian autohallia ja vielä viimeiset aistimukset Turusta. Matkaevääksi kuivattuja hedelmiä ”Punnitse ja säästä” kaupasta. Olikohan se näin tuo puodin nimi? No eväät tuli ostettua ja sitten hissillä parkkihalliin ja auton nokka kohti Mäntsälää. Mukavan rauhallista oli ajella ja sääkin oli oikein hyvä.

Näkemiin Turku!

Tämä valomainos osui silmään kaupungilla kävellessä. Minusta nostalginen… tuo mieleen mainoksen 60-luvulta……

Katso lisää kuvia Turusta tästä ja klikkaamalla tästä näet kuvia kävelykierrokselta Aurajoen rantamilla (ja vähän muuallakin).