Uusi ja vanha taide kohtaavat Mäntässä

Kun taide meni metsään – Näin oli otsikoitu lehtijuttu, jossa toimittaja kertoi vaikutelmiaan Serlachius-museoiden Göstan uudesta paviljongista Mäntässä tämän vuoden kesäkuussa. Otsikko on varsin oikeaan osunut, sillä taide on tosiaan mennyt Mäntässä myös metsään. Mäntän Kuvataideviikot keskustan Pekilosta on levittäytynyt Taavetinsaareen Göstan naapuriin.Pekilo-6582

Nykytaidetta Mäntässä

Taavetinsaari

Taavetinsaareen on rakennettu uusi silta, jota pitkin saareen pääsee ja kiertämällä saaren näkee useamman sinne sijoitetun nykytaiteen luomuksen. Enemmän niitä näkee sitten Pekilossa ja myös Serlachius-museoiden Göstan uudessa paviljongissa, joka avattiin kesäkuun puolessavälissä.

Taidemuseo Gösta-6516

Tänne uuteen paviljonkiin on keskitetty museon nykytaide. Aikaisemminhan Gösta oli keskittynyt esittelemään vain ns. vanhaa taidetta 1935 valmistuneessa Joenniemen kartanossa. Nyt Serlachiuksen taidesäätiö on palannut juurilleen ja ruvennut keräämään myös nykytaidetta. Nykytaidettahan se silloin aikanaan oli, kun G.A.Serlachius ensimmäiset taidehankinnat teki toimimalla mm. Gallen-Kallelan ja Emil Wikströmin tukijana. Tosin silloin G.A.Serlachiuksen aikana ei vielä ollut koko taidesäätiötä, vaan hän hankki taidetta itselleen ja tuki Suomen kultakauden (niin kuin me nyt sanomme) nuoria taiteilijoita, joista sittemmin tuli näitä Suomen tunnettuja ja arvostettuja taidenimiä. Taidehankintoja teki myös Gösta Serlachius…..

Gösta Serlachiuksen taidesäätiö – hiukan historiaa

Serlachius-museoita ylläpitää Gösta Serlachiuksen taidesäätiö, jonka Serlachius-yhtiöiden silloin pääjohtaja Gösta Serlachius perusti joulukuussa 1933 turvaamaan mittavaa taidekokoelmaansa. Tavoitteena oli saada oma taidemuseo Mänttään. Museo ajateltiin rakennettavan Mäntän keskustaan Koskelanlammen rantaan lähelle Serlachius-yhtiöiden pääkonttoria. No tämä suunnitelma ei koskaan toteutunut, vaikka museolla oli jo valittuna arkkitehtikin, Jarl Eklund – sen ajan tunnettu arkkitehti. Mutta kun Eklundin suunnitelmat eivät miellyttäneet Gösta Serlachiusta, vaikka suunnitelmia hiottiin ja hiottiin monta vuotta. Ei, kun ei. Arkkitehti meni vaihtoon.

Gustaf-6584

Arkkitehti vaihdettiin ja taas vaihdettiin

Uudet piirustukset tilattiin arkkitehti Toivo Anttilalta, joka oli laatinut monet piirustukset Suomen Museoliitolle. Mutta ei tästä sen valmiimpaa tullut. Piirustukset eivät Göstaa miellyttäneet. Nyt tuli kuvioihin jo kolmas arkkitehti – Uno Ullberg, joka oli piirtänyt paljon kiitosta saaneen Viipurin taidemuseon. Ullbergin suunnitelmat saivat Gösta Serlachiuksen hyväksynnän 1942, mutta eipä niitä ehditty toteuttamaan, sillä Gösta Serlachius kuoli lokakuussa 1942.

Taidemuseo Gösta-6521

Taidemuseo aloitti pienesti

Suomi oli sodassa ja koko taidemuseon rakennushanke unohdettiin, mutta ei kuitenkaan taidemuseoajatusta. Vuonna 1945 elokuussa avattiin Joenniemen kartanon muutamassa huoneessa taidemuseo. Joenniemen olivat Gösta ja Ruth Serlachius rakennuttaneet itselleen kodiksi 1930-luvulla. Arkkitehtinä Jarl Eklund…… Rakennus sijaitsee muutaman kilometrin Mäntän keskustasta.

Uudet suunnitelmat

Ajatus taidemuseon rakentamisesta virisi uudelleen 1970-luvulla, mutta kustannussyistä hanke unohdettiin. Taidemuseo kuitenkin laajeni, sillä vähitellen taide valtasi koko Joenniemen kartanon 1980-luvulla. 2000-luvulla oli aika sitten kypsä uuden museorakennuksen rakentamiseen. Uusi museorakennus päätettiin rakentaa Joenniemen kartanon viereen. Huh aika rohkea päätös… näin ajatteli varmaan moni – myös minä, kun tästä Mäntässä vieraillessani kuulin. Miten ihmeessä moderni rakennus saadaan sopimaan siihen ympäristöön? Tai tuleeko siitä moderni? – Miten uusi rakennus tähän mahtuu, ajattelin ääneen ystävälleni Maijalle, jonka kanssa olin jälleen kerran tutustumassa Göstan näyttelyyn.

Taidemuseo Gösta-6520

No nyt me jokainen näemme kuinka hyvin se sinne istuu…. Uusi paviljonki on yhdistetty yhdyskäytävällä vanhaan kartanoon. Lasinen käytävä vie kävijän nykytaiteesta taidesäätiön vanhan taiteen pariin. Taidemuseo Gösta-6546

Arkkitehtikilpailu – osallistujamäärältään Suomen suurin

Uudesta taidemuseorakennuksesta järjestettiin joulukuussa 2010 kansainvälinen arkkitehtikilpailu, joka herätti valtavan suuren kiinnostuksen. Ehdotuksia tuli kaikkiaan 579 kpl 42 maasta! Kilpailu oli osanottajamäärältään suurin koskaan Suomessa järjestetty. Kilpailun voittajaksi valittiin espanjalaistoimisto MX_SI:n architectural studion suunnitelma Parallels työ. Voittotyön suunnitteli arkkitehtikolmikko Boris Bezan, Héctor Mendoza, Mara Partida. He halusivat työllään kunnioittaa suomalaista metsää ja Serlachius paperiteollisuussuvun perinteitä.

Ajatelkaa mikä työ tuomaristolla on ollut, kun se kävi läpi kaikki ehdotukset. Työ asetettiin tätä varten esille vilppulalaiseen teollisuushalliin….. ja sitten aikanaan kymmentä kärkiehdotusta esiteltiin yleisölle Mäntässä. Niitäkin kävin aikanaan katsomassa ja kyllä oli hyvin erilaisia ehdotuksia. Sangen mielenkiintoista.

Taidemuseo Gösta-6506

Uuden paviljongin rakennusaineena on käytetty puuta ja rakennuksesta on laajat näkymät Joenniemen puistoon. Rakennus valmistui kesäkuussa 2014 ja pitihän sitä lähteä katsomaan. Omasta vierailustani kirjoitan oman tarinan.

Taidemuseo Gösta-6498

 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *