Kyll Raum o aina Raum – päivä Rauman seudulla

Kesäkuu oli vaihtunut heinäkuuksi ja minä starttasin auton kohti Raumaa. Herätys oli aamuvarhaisella, jotta olisin ajoissa Raumalla. Rauman vt.matkailusihteeri Krista oli järjestänyt monipuolisen ohjelman.

Vanhan Rauman idylliä

Ensimmäiseksi suuntasimme kävellen Vanhaan Raumaan. Vilkas aamupäivän hyörinä oli menossa. Torikahvilassa oli vilskettä. Piipahdimme Vanhalla Raatihuoneella, jossa on esillä kuuluisaa Rauman pitsiä. Siellä on myös Rauman matkailuinfo kesäisin. Vanhassa Raumassa on paljon liikkeitä, joten siellä ei pelkästään asuta. Vanha Rauma on yksi Unescon maailmanperintökohde.

Marela – laivanvarustajan upea koti


Vanhassa kaupungissa on kauniita rakennuksia upeine puuleikkauksineen. Me tutustuimme Marelaan, josta olin lukenutkin, joten odotin innolla pääseväni itse näkemään kohteen. Marela on aikanaan ollut laivanvarustajan koti, jossa oli myös yrityksen toimisto. Nähtävillä oli mm. upeita kaakeliuuneja. Oi! Kohteessa on myös aina vaihtuvia näyttelyitä.

Kapea Kitukränn

Hurjan kapean Kitukrännin kautta kävelimme seuraavaan kohteeseemme Kirstiin. Hauska katukylttikin osui kameran linssiin…. On kuulema Suomen kapein katu.

Merenkävijöiden Kirsti

Kirsti on avoinna vain kesäaikaan. Viehättävä kohde. Kun kadulta sinne portin kautta poikkeaa, niin aivan oma maailma odottaa kävijää. Puutarhasta siirrytään sisälle rakennukseen, jossa näkee miten on aikanaan eletty. Kirstissä asuttiin 1970-luvulle asti. Täälläkin kannattaa poiketa. On niin erilainen maailma kuin Marelassa.

Hauskat naishamot joessa!

Vanhassa kaupungissa olisi kävellyt enemmänkin, mutta aikaa oli rajoitetusti, joten ei muuta kuin eteenpäin. Kävelimme hetken joen rantaa ja ylitimme joen sillan kautta ja mitä näinkään… kolme hauskaa naista joessa. No ei sentään oikeita, vaan Kerttu Horilan tekemät aivan aidon näköiset naispatsaat uimapukusillaan. Katsopa kuvaa.

Nyt oli aika ottaa auto alle. Suuntasimme Merimuseoon.

Mielenkiintoinen Merimuseo

Positiivinen yllätys oli minulle Rauman Merimuseo. En olisi uskonut mitä kaikkea museo kätkee sisälleen. Museossa näkee merimiesten lähettämiä kirjeitä kotiin ja saa käsityksen heidän elämästä. Mitä oli olla monta kuukautta merellä erossa perheestä.

Museon pihalla on aidon laivan messitilat… kuinka pienet nuo hytit ovat olleetkaan. Ei tietoakaan Ruotsin laivojen hyteistä. Varsin mielenkiintoista nähdä. Käykää ihmeessä tutustumassa. Olin itse kuvitellut, että olisi kovin tekninen museo, mutta ei lainkaan.

Villa Tallbo – laivanvarustajn kesähuvila

Ajoimme meren rantaan ja vierailimme Villa Tallbossa, joka on kaunis pitsihuvila. Tänä päivänä Villa Tallbo palvelee matkailijoita päivittäisellä lounaalla. Aikanaan kuitenkin rakennettu kesähuvilaksi. Viereen on valmistunut uusi iso kokous- ja juhlatila. Valitettavasti ei ehditty nauttimaan lounaspöydän antimista, mutta herkulliselta näytti. Meitä odotettiin nimittäin jo Vuojoen kartanossa.

Engelin Vuojoen kartano Eurajoella

Autolla huristeltiin Eurajoelle, jossa odotti upean hieno Vuojoen kartano. Nautimme maittavan lounaan Vuojoen kartanon lounaspöydästä aurinkovarjon alla auringon porottaessa siniseltä taivaalta. Vuojoen kartano on aikanaan rakennettu kesähuvilaksi! Sittemmin se toimi pitkään vanhainkotina. Nykyään siis suosittu juhlien ja kokousten pitopaikka.

Kohteessa on myös hiukan majoitustilaa flyygelissä (siis sivurakennuksessa, kartanossa puhutaan flyygeleistä). Viihtyisiä huoneita. Toisessa flyygelissä on hienot kokoustilat isommallekin ryhmälle. Katsastimme myös orangerin, jossa myös kokoustilaa. Kannattaa poiketa, kun Eurajoen suunnalla liikutte.

Naurava lohikäärme ja Suomen pienin kemikalioliike

Autolla ajelimme Euraan.Pikainen pysähdys Nauravassa lohikäärmeessä,joka on Euran muinaisajasta kertova museo eli esihistorian opastuskeskus kuten virallinen nimi kuuluu.Mielenkiintoiselta näytti….

ja sitten kävimme Hammin talossa eli Euran kemikaliossa. Hammin talossa järjestetään opastettuja kierroksia ja siellä on vaihtuvia taidenäyttelyjä. Rakennuksessa on toiminut jo yli 70 vuotta kemikalioliike. Taitaa olla Suomen pienin kemikaliokauppa ja ovi on ainakin kapea. Talossa asuu taiteilija, performanceri ja uniikkikorujentekijä Pirjo Hamm-Hakamäki. Hän kierrätti asuinhuoneissaan, joissa oli esillä hänen taidetta. Värikästä ja rohkeaa… Kävimme myös Jokigalleriassa ja kiersimme piha-alueella. Tutustumisen yhteydessä selvisi syykin kapeaan oveen ja taiteilija kertoi myös, että hänen äitinsä perustama kemikalioliike oli ensimmäinen maalaispitäjään perustettu.

Kauttuan Ruukki – täälläkin kannattaa käydä

Tutustuimme paikallisoppaan johdolla Kauttuan Ruukkiin. Katsastimme Kellotornissa olevan näyttelyn. Valitettavasti Kauttuan Klubi oli suljettu remontin vuoksi, mutta ulkoapäin oli viihtyisän näköistä. Ruukin alueella on useita Alvar Aallon suunnittelemia taloja. Opastetulla kierroksella opas kertoo taloista, mutta niitä katsellaan vain kauempaa, sillä emmehän halua häiritä asukkaita. Tiesitkö, että ruukki perustettiin jo 1600-luvun lopulla. Esite sanoo, että Kauttuan Ruukinpuisto on Suomen teollisuushistorian hienoimpia kohteita. Sepäntie kulkee halki alueen ja tien varrella on m
m. vasaraseppien vanhat rakennukset.

Kauttuan tehtaan museo

Tutustuimme Kauttuan tehtaan museoon, jossa on esillä mm. vanhoja tehtaan valmistamia pakkauksia. Nostalgista. Näissä kohteissa huomaa aina miten aika on kulunut…. näkee pakkauksia, joita joskus osti kaupasta, mutta ei enää…

Jokisauna – Alvar Aallon luomus

Poikkesimme Alvar Aallon suunnittelemassa sauna- ja pesularakennuksessa, jossa toimii edelleen sauna. Sauna lämpiää tilauksesta. Sauna jälkeen voi pulahtaa uimaan ohitse virtaavaan jokeen. Rakennuksen alakerrassa on designmyymälä, jossa myynnissä hienoja kädentaidon tuotteita.

Paluu Raumalle

Nyt oli jo aika palata takaisin Raumalle. Yhteen päivään oli mahtunut paljon nähtävää ja paljon jäi vielä näkemättä, mutta on hyvä syy tulla joskus uudelleen. Raumalle kannattaa kyllä palata….. Raumalla kiitin Kristaa upeasta päivästä ja hyppäsin omaan autoon. Kotia kohti.

Unescon maailmanperintökohde Sammalahdenmäen pronssikautinen hautaröykkiöalue

Mutta koska matkan varrelle osui Sammalahdenmäen pronssikautinen hautaröykkiöalue, niin olihan se katsottava. Hiukan yksinäiseltä tuntui, kun lähdin metsään…. onneksi Suomen kesäillat ovat valoisia.

Tutustuin alueen karttaan ja lähdin seuraamaan polkua. Pienen matkan käveltyäni näin ensimmäisen hautaröykkiön. Ja sitten toisen ja kolmannen… jne. osaisipa kivet kertoa. Alue on varsin mielenkiintoinen. Aikani kävelin, mutta sitten päätin kääntyä takaisin. Oli vähän yksinäisen tuntuista. Palasin autolle, mutta uteliaisuutta oli vielä jäljellä. En ollut nähnyt isoa Kirkonlaattiaa. Tämä lähes nelikulmainen hautaröykkiö sijaitsee toisen lähtöpaikan lähellä. No ei muuta kuin ajo toiselle lähtöpaikalle. Jälleen auto parkkiin ja jalat alle….

Pienen matkan päässä oli sitten viitta Kirkonlaattia. Vaikuttava, ei muuta voi sanoa. Kirkonlaattia on harvinaisuus, toista sellaista ei tunneta muualla Suomessa ja on se poikkeuksellinen koko Skandinaviassa. Vau!

Alue on rakentunut 1500-500 eKr. ja valittiin 1999 Unsceon maailmanperintökohteeksi. Alueella on 36 eri mittaista ja kokoista hautaröykkiötä. Heinäkuussa paikalla on opas, mutta muuten kohteessa on selvittävä opastaulujen avulla. Ryhmille voi tietysti varata oppaan, jota kyllä suosittelen.

Kirkonlaattian nähtyäni ja sitä ihmeteltyäni, jätin Sammallahdenmäen ja suuntasin kohti Mäntsälää.

Hieno päivä!

Tämän päivän seurauksena Kartanomatkoilla on nyt tarjolla kolme uutta matkapakettia ryhmille Rauman seudulle. Tutustu Kyll Raum o ain Raum ja vähän Euraakin, Laivanvarustajia ja kartanoherroja ja Merenkävijöiden Rauma.