Loppi – Marskin Maja ja paljon muuta

LOPPI – MARSKIN MAJA JA PALJON MUUTA

Edellisestä käynnistäni Marsalkka Mannerheimin metsästysmajalla – Marskin Majalla – oli vierähtänyt jo useampi vuosi, joten oli syytä päivittää tietoni ja muistikuvani kohteesta. Otin suunnaksi Lopen, jonne ajelin sateisena tiistai-päivänä. Harvoin on mielestäni satanut, kun olen käynyt tutustumassa kohteisiin tai kultaako aika muistot? Mutta ei anneta sateen haitata. Tänä kesänä sadetta on riittänyt……

Marskin Maja Punelia-järven rannalla

Navigaattoriin laittamani osoite Marskintie 216 kertoi minun olevan perillä jo muutama sata metriä ennen oikeaa kohdetta, mutta ei muuta kuin hiukan eteenpäin ja pysähdys P-paikalle. Kauniit näkymät Punelia-järvelle ja oma rauha. Ei hullumpi paikka pystyttää metsästysmaja.

Metsästysmaja syntymäpäivälahjaksi

Korpisoturit pysyttivät metsästysmajan, saunan ja kalamajan Marsalkka Mannerheimille Karjalaan Lieksajärven rannalle vuonna 1942 Mannerheimille 75-vuotissyntymäpäivälahjaksi. Sotatilanteen muuttuessa rakennukset purettiin ja siirrettiin koti-Suomen puolelle. Uusi sijaintipaikka löytyi v. 1945 Punelia-järven rannalta.

Leppäniemen kartano ja Kartanoputiikki Punainen Tupa

Tarina kertoo, että Mannerheim halusi ostaa maapalstan Leppäniemen kartanolta, joka maat omisti. Kartanon isäntäväki olisi maa-alueen halunnut lahjoittaa, johon Mannerheim ei millään katsonut voivansa suostua. Ongelma selvisi sillä, että Mannerheim kirjoitti shekin, jota Leppäniemen kartano ei koskaan lunastanut. Onkohan shekki vielä jäljellä? Täytyypä kysyä, kun seuraavan kerran käyn Kartanoputiikki Punaisessa Tuvassa. Tämä kohde sijaitsee kartanon pihapiirissä vanhassa työväen rakennuksessa. Siellä vierailin viime vuonna. Kuvia voit katsoa tästä www.facebook.com/media/set/

Marskin Maja monipuolinen kohde – hyvää ruokaa

Metsästysmajan ja saunan lisäksi alueella on kokous-, majoitus- ja ravintolatilaa. Kohde on avoinna ympärivuoden. Talviaikaan tilauksesta ja ryhmille on tehtävä varaukset aina ennakkoon. Sitten edellisen käyntini ravintolarakennus oli saanut uuden ”kesähuoneen” kylkeensä, joten tilaa on suuremmallekin joukolle. Ravintolasalissa on paljon kuvia Mannerheimista ja muutakin tyyliin sopivaa sisustusta. Majalla tarjottava ruoka on saanut paljon kiitosta. Minä nautin teetä munkin kera.

Metsästysmaja

Metsästysmaja oli juuri sellainen kuin voisi sen kuvitella olevan. Sisustus on melko askeettinen. Korpisoturit olivat valmistaneet myös huonekalut majaan. Ensimmäiseksi huomio kiinnittyi isoon takkaan ja koivunrungoista tehtyyn sohvaan. Istumistakin sai kokeilla ja kyllä siinä istuminen onnistui. Marskin makuuhuoneessa on vain välttämättömät huonekalut ja olihan siellä myös huone adjutanteille – yhtä karu sisustus. Oppaan kertomana majan historia tulee tutuksi – niin myös minulle. Mannerheim kävi metsästysmajalla useita kertoa sen uudelleen pystytyksen jälkeen. Viimeinen käynti tapahtui keväällä 1948.

Sisu-kenttävartio – majan rakentajien muistoksi

Alueelle on valmistunut 1992 kenttävartiomuseo Sisu rakentajien muistoksi. Sinne vie polku P-paikalta. Matkan varrella näkee piikkilankaesteitä ja ylös päästyään saa hyvän kuvan millaisissa olosuhteissa rintamalla oltiin kenttävartioissa. Minulle kohde oli varsin mielenkiintoinen. Enpä ole aikaisemmin vastaavassa kohteessa käynyt. Alueelta löytyy ampumapesäkkeitä ja juoksuhautoja. Täytyihän sitä kokeilla miltä tuntui laskeutua juoksuhautaan. Melkoisia labyrintteja. Aina löytyi toinen pää, josta pääsi takaisin maan pinnalle. Tähystystornikin siellä on, mutta sinne ei päässyt kapuamaan – turvallisuuden vuoksi. Kiipeäminen Sisu kenttävartioon kannattaa.

Mutta matka jatkui…..

METLAn Rotupuisto yllättäen matkan varrelle

Marskin Majalta suuntasin kohti Mikkolan suoramyyntitilaa, mutta yllättäen matkan varrelle tuli METLAn Rotupuisto. Oli pakko jarruttaa, sillä minulla oli ryhmä, joka oli menossa elokuussa vierailemaan kohteessa. Päätin poiketa pikaisesti kohteessa, joten kurvasin pihalle. Metsäntutkimuslaitoksen toimipaikan yhteyteen on perustettu 1960-luvulla Rotupuisto, jossa kasvaa kolmisensataa kotimaisten puulajien erikoismuotoja. Puisto havainnollistaa Suomen puulajien laajaa luontaista perinnöllistä vaihtelua ja toimii elävänä puumuseona tulevia tutkimus- ja luonnonsuojelutarpeita varten. Hiukan kävelin ympäristössä ja ihmettelin näitä erikoismuotoja.

Koska kirjoitan tätä kertomusta elokuussa, niin tiedän jo mitä ryhmäni piti kohteesta. ”Mielenkiintoinen ja hyvä opas”, joten suosittelen tätä myös muille ryhmille käyntikohteeksi. Puistossa näkee presidenttien istuttamat puut. Koskahan Sauli Niinistö ja Jenni Haukio istuttavat omat puunsa?

Mikkolan suoramyynti

Päivän viimeinen kohde oli Mikkolan suoramyynti, joka on oiva ostoskohde. Kohde sijaitsee aivan tien varrella, joten sinne on helppo mennä ja tilaa on hyvin bussillekin. Myymälä avautuu yleensä juhannusviikolla ja sulkeutuu elokuun puolessa välissä, mutta toki ryhmille vierailut onnistuvat myös muina aikoina. Kohteessa leivotaan leivät ja kahvileivät. Hyllyiltä löytyvät jauhot ja ryynit sekä tarjolla on myös juureksia ja vihanneksia. Pieni kahviokin on. Kaikki esillä siististi ja houkuttelevasti, joten tiesihän sen, että kassi täyttyi, mutta hyviä olivat.

Tutustumispäivän viimeinen kohde oli käyty ja ei muuta kuin kohti kotia.

Lopelle saa oikein kivan retkipäivän. Viime vuonna kävin tutustumassa Lopen kirkkoihin ja Kotiseutumuseoon sekä Kartanoputiikkiin. Niistä löytyy kuvia tästä www.facebook.com/media/set/

Tämän vuoden kuvat Lopelta löytyvät tästä www.facebook.com/media/set/