Marttojen kahden päivän retki länsirannikolle

MÄNTSÄLÄN MARTAT KESÄRETKELLÄ LÄNSIRANNIKOLLA

Marttojen tämän vuoden kesäretki suuntautui länsirannikolle. ­ Mielenkiintoisia kohteita oli niin paljon, että päätettiin toteuttaa kahden päivän matka. Matkan suunnittelu annettiin minulle. Itsekin, kun Mäntsälän Marttoihin kuulun.

Reitin suunnittelu oli haasteellinen. Oli saatava kaikki mielenkiintoiset kohteet järkevästi ohjelmaan huomioiden oikeat ruoka- ja kahviajat. Menomatkalla oli kahvihetki Forssassa ja sitten kohti Eurajokea.

Upea Vuojoen kartano sykähdytti

Vuojoen kartanossa ryhmäämme opasti kartanonväeksi pukeutuneet oppaat. Kartanossa kuultiin tarinaa entisajan kartanoelämästä ja kierreltiin niin sisällä kuin ulkonakin ja kurkistettiin myös orangeriaan, jossa ennen kasvatettiin eksoottisia hedelmiä. Nykyisin sieltä löytyy sauna- ja kokoustilat. Kierroksen jälkeen nautittiin lounaspöydän antimista.


 

 

 

Hyvää ruokaa ja mielenkiintoinen kohde. Useimmat ehtivät piipahtamaan Johanna Oraksen taidenäyttelyssäkin kartanon sivurakennuksessa. Kartanossa on vaihtuvia taidenäyttelyitä. Matka jatkui Raumalle.

Vanha Rauma on yksi Suomen maailmanperintökohteista

Marela

Oppaan johdolla käveltiin helteisessä säässä Vanhassa Raumassa. Mikä huumaava sireenien tuoksu! Oli sireeniaika parhaimmillaan ja totta kai niitä oli lähes joka pihassa….

Kävelyn aikana käytiin laivanvarustajien kotina aikanaan olleessa Marelassa, joka edustaa paremman väen asumista. Marelassa on upeita kaakeliuuneja. Talon nykyinen ulkoasu on peräisin 1800-luvun lopulta. Silloin rakennus sai komean uusrensanssivuorauksensa. Nimensä talo on saanut rakennuksen 1700-luvun lopulla omistaneelta Abraham Marelinilta.

Marelan omistajana oli 1800-luvulla Rauman varakkaimpiin kauppias-laivanvarustajiin kuulunut Gabriel Granlund. Sisätilojen koristeelliset kaakeliuunit, ovet, kattojen maalaukset ja paneloinnit kertovat vauraudesta. Sisustus kertoo laivanvarustajaperheen elämäntavasta.

Marelan asukkaiden tyyppiset varakkaat raumalaiset olivat niitä, jotka tukivat säännöllisesti vähävaraisia nyplääjiä ostamalla heiltä pitsit liinavaatteisiinsa.

Kirsti

Tavallisen rahvaan asumista katseltiin Kirstissä, jossa on asunut merimiehiä ja käsityöläisiä. Kirstin talon rakennukset Raumanjoen rannalla ovat 1700- ja 1800-luvulta.

 

 

 

 

 

Kirstin talon pihaan astutaan talon läpi kulkevan portin kautta. Umpinaiseen pihapiiriin kuuluvat Kirstin talon lisäksi aitta ja talli sekä navetta ja varastorakennukset. Osa pihasta on rajattu aidalla jotta kotieläimiä voitiin pitää pihapiirissä. Minä pidän Kirstin ilmapiiristä, tavallisen kansan asuinympäristöstä.

Vanha raatihuone

Kierroksella poikettiin myös Vanhalla Raatihuoneella katselemassa raumalaisia pitsejä. Rakennus sijaitsee torin laidalla. Se on valmistunut 1776. Vuosiluku on nähtävissä Raatihuoneen tornissa olevassa tuuliviirissä. Alkuperäisessä asussaan säilyneitä 1700-luvun raatihuoneita on Rauman lisäksi vain Porvoossa. Molemmat on nähty!

Ryhmä pääsi kurkistamaan yksityispihaankin kävelyn aikana. Mielenkiintoinen lisä. Ihastelimme kauniita portteja ja vanhan ajan kirjoitustyylillä kirjoitettuja talojen nimikylttejä.

Pyhän Ristin kirkko

Onneksi saimme piipahtaa Pyhän Ristin kirkossa, vaikka kirkossa oli hääharjoitukset, ja pääsimme näkemään kirkon hienot maalaukset. Kirkko on 1400-luvun lopulta. Sen rakensivat Fransiskaaniveljet luostarikirkoksi.arvokkaat ja hienot kattomaalaukset ovat 1500-luvulta.


Kävelyn aikana nautittiin iltapäiväkahvit Vanhassa Raumassa. Raumalta jatkettiin Poriin, josta olin varannut meille hotellin.

Lyhyt hengähdyshetki huoneissa ja sitten yhteiselle iltapalalle, jonka jälkeen ilta oli vapaa. Osa käveli Kirjurinluodolle, josta löytyi uimaranta ja Kaupunginpuutarha.

Koskettava Sigrid Juseliuksen mausoleumi

Seuraavana päivänä pakattiin matkalaukut ja suunnattiin Käppärän hautausmaalle, jossa martat tutustuivat koskettavaan Sigrid Juseliuksen mausoleumiin.

Menestyvä liikemies F.A. Juselius rakennutti mausoleumin vain 11-vuotiaana kuolleen tyttärensä Sigridin muistoksi. Mausoleumi valmistui 1902.

Akseli Gallen-Kallela maalasi tunnetut ihmiselon eri ikäkausia ja katoavaisuutta kuvaavat freskot 1902-03. Sopimaton seinämateriaali tuhosi freskot vähitellen. Nykyiset freskot on maalannut Jorma Gallen-Kallela. Ryhmä kuunteli kiinnostuneena oppaan kertoessa freskojen symboliikkasta.

Odotettu Villa Mairea

Porista oli lyhyt matka Noormarkkuun, jossa oli marttojen seuraavat kohteet: Villa Mairea, Noormarkun ruukki, Miranellan tehtaanmyymälä ja Noormarkun klubi.

 

 

 

 

 

Moni oli odottanut Villa Mairean näkemistä ja eipä tainnut kukaan pettyä. Ruukille saavuttaessa ryhmä jaettiin. Toiset tutustuivat Villa Maireaan ja toiset Ruukkiin. Sitten vaihdettiin paikkoja. Opastettu kävelykierros ruukissa tutustuttaa suomalaiseen teollisuussukuun Ahlströmeihin ja yhteen tarinaan suomalaisen saha- ja paperiteollisuuden synnystä.

 

 

 

 

 

Villa Mairea lukeutuu arkkitehti Alvar Aallon tunnetuimpiin rakennuksiin. Modernismia edustava v. 1939 valmistunutta rakennusta pidetään yhtenä tyylilajinsa onnistuneimpana luomuksena. Villa Mairean sisustus koostuu pääosin modernista taiteesta ja Artekin kalusteista. Opas kertoi, että kohde on arkkitehtien kiinnostuksen kohde ja taloa tullaan katsomaan kaikkialta maailmasta. – Vaikuttava ja upea kohde, totesi moni.

 

Lounashetki Noormarkun Klubilla ja ostoksia Miranellan tehtaanmyymälässä

 

Kaiken tämän jälkeen oli aika istahtaa lounaspöytään ja nauttia noutopöydän antimista Noormarkun äskettäin remontoidulla klubilla.

Lounaan jälkeen suunnattiin Miranellan tehtaanmyymälään, jossa moni teki hyviä ostoksia.

Ostostuokion jälkeen noustiin taas bussiin ja nyt suunta oli Harjavalta, jossa odotti matkan viimeinen kohde Emil Cedercreutzin museo.

Monipuolinen Emil Cedercreutzin museo yllätti kävijät

Museo perustuu kuvanveistäjä Emil Cedercreutzin elämäntyöhön. Museo on yhdistelmä taidetta ja kulttuurihistoriaa.

Museoon kuuluu Taiteilijakoti Harjula, Maahengen Temppeli ja Työn jälkeen veistosnäyttely. Emil Cedercreutz oli myös taitava siluettitaiteilija. Hänen leikkaamia taiturimaisia siluetteja on esillä museossa. Maahengen Temppeliin hän keräsi satakuntalaista kansanperinnettä.

Museossa on myös vaihtuvia näyttelyitä. Marttojen vierailun aikana siellä oli ryijynäyttely ”Suomalaisia ryijyjä 1778-2008”.

 

 

 

 

 

 

 

Opastettu kierros päättyi kahvihetkeen kahvilassa. Aikaa oli vielä ostoksille museokaupassa. Joku ehti kirjoittamaan kortinkin, mutta sitten oli aika sanoa näkemiin ja lähteä kotimatkalle.

Lyhyt pysähdys Humppilassa ja sitten bussin nokka kohti Mäntsälää, jonne saavuttiin monta kokemusta rikkaampana. – Olen ihan mykistynyt, sanoi joku, kun kiitteli matkasta.