Pumpulienkelit – keitä hetä he olivat?

Forssan museo-1386

Pumpulienkeleiden arvoitus selviää Forssan museossa, joten suosittelen käyntiä museossa. Siellä saa myös hyvä kattauksen kaupungin historiasta.

Museo sijaitsee Kehräämöalueella, jossa tänä päivänä on paljon uutta toimintaa. Eihän kaupungissa ole kehrätty tai painettu kankaita enää moneen vuoteen.

Kehräämön alueelta löytyy Forssan museon lisäksi kaupunginkirjasto, Käsityökeskus Sigrid, jolla on houkutteleva kauppa vuonna 1853 rakennetussa lankavärjäämössä.  Käsityökeskus Sigrid-1427Alueelta löytyy myös Luonnonhistoriallinen museo, kahvila ja ravintola sekä sisustuskauppa ja keilahallikin. Kesäisin avoinna on myös ravintolalaiva Janne, joka on Kehräämön rannassa. Loimijoki virtaa Kehräämön vieritse.

Ruotsalaissyntyinen Axel Wahren perusti Forssan kehräämön 1847. Tehtaan ympärille kasvoi tehdasyhdyskunta ja syntyi Forssa. Kehräämötoiminta loppui 1980-luvulla. Kaupunki osti alueen ja kunnosti rakennukset kulttuurikäyttöön. Viisas teko!

Forssan museo-1395Itse kävin tutustumassa Forssan matkailumahdollisuuksiin ajatuksena saada uusia matkailupaketteja ryhmilleni. Samalla tutustuin myös Forssan museoon, joka oli mukava tuttavuus. Ei liian suuri, mutta ei liian pienikään. Juuri sopivasti ja Forssan historian läpileikkaus matkailijalle tuli tunnin aikana hyvin selville. Museo toimii entisessä puuvillamakasiinissa – kolmessa kerroksessa, mutta rappujen sijaan pääsee myös pienellä hissillä, joten ei kannata pelästyä portaita. Museorakennus on alueen vanhimpia rakennuksia. Se on rakennettu vuonna 1849. Forssan museo-1399

Museon perusnäyttely on nimeltään Kirjavan kankaan kaupunki ja kertoo mukavalla tavalla miten Forssasta tuli Forssa. Museossa on otettu hyvin myös lapset huomioon ja museo on esteetön.

Forssan museo-1411

Niin ja ketä nuo Pumpulienkelit sitten olivat? He olivat niitä nuoria naisia, jotka tulivat ympärillä olevalta maaseudulta kaupunkiin tehtaaseen töihin. Vaikka tehdastyö oli raskastakin ja päivät pitkiä. Kahdeksantuntinen työpäivä tuli voimaan vasta 1917, oli se kuitenkin itsenäistä elämää ja työstä sai ihan oikeaa rahapalkkaa. Nuorilla naisilla oli mahdollisuus käydä vaikkapa valokuvaamossa ja painattaa omia visiittikortteja ja ostaa itselleen tehtaanmyymälästä kangasta ja ommella tai teettää uusia mekkoja. Olihan se toisenlaista elämää kuin maaseudulla piikana, jossa työstä harvoin sai rahapalkkaa. Oli säännöllinen työaika ja hiukan vapaa-aikaakin.

Forssan museo-1401

Forssan museo-1397

 

Museossa kerrotaan myös Forssan kehräämön perustajasta Axel Wahrenista. Museossa on myös hieno pienoismalli vanhasta Forssasta ja kerrotaanhan siellä Puolimatkasta ja hänen rakennusteollisuudesta, jota sitäkään ei enää kaupungissa ole.

Forssan museo-1421Alakerrassa on vaihtuvien näyttelyiden tila. Minun käydessä esillä oli valokuvia tunnetuista forssalaisista henkilöistä. Museon infon yhteydessä on myös museokauppa, jossa on myynnissä kirjallisuutta alueelta, ei pelkästään historiasta, vaan myös valokuvakirjoja alueen luontokohteista. Onhan Forssan seudulla kaksi kansallispuistoakin, Torronsuo ja Liesjärvi. Kaupasta saa ostaa myös pieniä tilkkuja paketissa. Tilkuista voi ommella vaikkapa tyynyn tai jos ostaa oikein monta pakettia, voi ommella muutakin. Nostalgisia kuoseja menneiltä ajoilta.

Forssan museo-1388

Museossa selvisi mitä eroa on vahakankaalla ja Kernillä. Kerni nimeä sai käyttää vain Forssassa painetuista vahakankaista. Tässäkin yksi sellainen nimi, joka on levinnyt yleiskäyttöön. Eiköhän moni puhu vahakankaista ihan vain kerninä.

Forssan museo-1415

Museossa kannattaa käydä. Siis lähde Forssan museoon! Kiva paikka! Ehdottomasti suosittelen sitä Kartanomatkojen ryhmille.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *