Raatteen tie – tie Kainuussa

Raatteen tie – tarina talvisodasta…. Moni on varmaan lukenut Raatteen tien taisteluista Suomussalmella. Suomalaisten epätoivoisesta taistelusta ylivoimaista vihollista vastaan. Epätoivo vaihtui lopulta voitoksi, mutta miten kaikki tapahtui? Siitä kerrotaan Talvisota Suomussalmella – näyttelyssä Raatteen Portissa.Talvisota-Suomussalmella-nayttely-2014-4631

 

Minua ei ole historiassa niinkään kiinnostanut sotahistoria. En kykene lukemaan ihmisten kärsimyksistä, mutta niin vaan olen jo kahdesti käynyt katsomassa Talvisota Suomussalmella – näyttelyn. Voit lukea linkistä käynneistäni näyttelystä.

http://omamaamansikka.fi/talvisota-suomussalmella-nayttely-raatteen-portissa/

Kun päätin lähteä valokuvauskurssille Kuusamoon, ajattelin, että on tuo Raatteen tie käytävä katsomassa. Olihan siitä puhuttu, että koska käydään….. Reittini Kuusamoon meni Suomussalmen kautta pohjoiseen. Ei se kovin suurta poikkeamaa tekisi. Olin ajatellut tutustua tiehen paluumatkalla, mutta suunnitelmat muuttuivat.

Turjanlinna vaihtui Raatteen tieksi

Paltaniemen kuvakirkko-6621

Yövyin Kajaanissa, josta ajelin Paltaniemelle tutustumaan Paltaniemen kuvakirkkoon ja Eino Leino taloon. Mielenkiintoisia kohteita molemmat. Paltaniemeltä matka jatkui kohti Suomussalmea tarkoituksena ehtiä Turjanlinnan opastetulle retkelle, mutta…. sitten alkoi sade, jyrisi ukkonen ja salamoi. Vettä tuli kaatamalla… no ei ihan koko ajan, mutta suunnitelmiin tuli muutos. Turjanlinna vaihtui Raatteen tieksi. Turjanlinnassa kävin sitten paluumatkalla. Siitä on kirjoitettava myöhemmin.

Kohti Raatteen tietä

Päästessäni Suomussalmelle suuntasin kohti Raatteen Porttia, josta alkaa Raatteen tie. Nykyisin Suomussalmen keskus on Ämmänsaaressa, josta on kymmenisen kilometriä Suomussalmen kirkonkylään. Suomensalmen kirkonkylä jouduttiin polttamaan Raatteen tien taisteluiden yhteydessä – niin kuin aika monta muutakin kylää. Venäläisille ei haluttu jättää rakennuksia suojaksi, vaan suomalaisten perääntyessä, poltettiin samalla rakennukset. Kaikkiaan poltettiin n. 270 taloa. Yksi näistä taloista oli juuri valmistunut Turjanlinna, mutta Turjanlinnan sauna jäi polttamatta… Miksi? Se onkin sitten ihan oma juttunsa.

Talvisota-Suomussalmella-nayttely-2014-4620

Ämmänsaaresta ajelee reilussa 20 minuutissa Raatteen Porttiin. Juuri, kun saavuin Raatteen Porttiin, tuli vettä taivaan täydeltä. Oli pakko istua autossa ja odottaa… ja odottaa… Sade vaan jatkui (odottavan aika tuntuu aina pitkältä). Kärsimättömänä luonteena en enää malttanut odottaa, vaan otin spurtin kohti sisätiloja.

Kävin ensin katsomassa Talvisota – näyttelyn ja koska sade vaan jatkui, niin päätin nauttia Raatteen Portissa lounasta – hiukan myöhäistä sellaista. Raatteen Portin kahvila-ravintolassa on tarjolla kotiruokaa. Sade loppui sopivasti ja pääsin sittenkin lähtemään Raatteen tielle.

Raatteen museotie 18 km rajalle

Ratteen tie-6689Raatteen Portista alkava Raatteen museotie on 18 km pitkä ja päättyy Raatteen Vartiomuseoon Suomen ja Venäjän rajalle. Tie on päällystämätön ja melkoisen suora. Aika ajoin tie on kuin viivoittimella piirretty. Tie rakennettiin aikanaan valtion hätäaputyönä vv. 1915-19 lapioin ja miesvoimin. 1920-luvulla tie oli tärkeä kauppatie. Sitä pitkin kulki rakennustarvikkeita, kahvia, viljaa ym. Vienan Karjalaan.

Ratteen tie-6690

Raatteen tien taisteluihin osallistui monia eri kansalaisuuksia ja siksi nykyisen Raatteen tien varrella on muistomerkki jokaiselle kansallisuudelle mm. ukrainalaisille sotilaille löytyy oma.

Itse pysähdyin katsastamaan Venäläisten muistomerkin, joka oli aivan tien vieressä. Pysähdyin myös Purasjoen puolustusasemalla, josta löytyy juoksuhautoja.

Ratteen tie-6712

Raatteen Vartiomuseo

Tie päättyi raja-alueelle, josta löytyy Raatteen Vartiomuseo. Se on entisöity vuoden 1939 asuun. Paikalla oli kaksi opasta. Pienihän rakennus on, mutta kertoo omaa tarinaa rajavartioaseman elämästä ennen II maailmansotaa. Rakennus on ennen sotia rakennetuista vartiorakennuksista ainoa, joka on säilynyt. Rakennus valmistui v.1923. Siellä oli miehistötupa, toimisto, keittiö ja vartiopäällikön asunto. Rakennus avautui museona 1988.

Ratteen tie-6702

Ratteen tie-6703Nykyiseen museoon on vapaaehtoinen maksu. Oppaat eivät aktiivisesti ruvenneet kertomaan kohteesta, kun sinne menin, mutta kyllä heiltä vastauksia sai, kun kyseli. Pöydällä oli vanhojen sanomalehtien näköispainoksia, joista pystyi lukemaan sen aikaisia uutisia Raatteen tien taisteluista.

Miksi tämä rakennus jäi polttamatta, kun kaikki muut rakennukset poltettiin? Yksinkertaisesti siksi, että suomalaisille tuli niin kova kiire 30.11.1939 talvisodan syttyessä, että eivät ehtineet polttamaan taloa, kun lähtivät perääntymään. Samoin kävi myös venäläisille tammikuussa 1940. Niin ja ei saksalaisetkaan sitä polttanut syyskuussa 1944. Silloin rakennuksen pelastukseksi koitui paikalla ollut sotapoliisiryhmä.

Katsastettuani Vartiotuvan, käänsin auton nokan takaisin Raatteen tielle ja ajelin samaa tietä takaisin. Joskus olisi mukava osallistua opastettuun Raatteen tien kierrokseen, sillä kyllä siitä silloin saisi paljon enemmän irti. Nyt tie jäi hiukan etäiseksi ja maisematkin olivat aika yksitoikkoisia…. viivasuora tie. Oppaan tarinat toisivat historian eläväksi.

Raatteen tien taistelut

Talvisota näyttely-6666Kun vihollinen aloitti hyökkäyksenä aamulla 30.11.1939, oli Raatteen vartiolla vain pari ryhmää (ryhmässä on n. 10 miestä). Pakkohan oli lähteä perääntymään. Suomalaisille oli yllätys, että neuvostojoukot hyökkäsivät rajan yli myös Juntusrannan suunnalla Suomussalmella (Suomussalmen pohjoisosa). Juntusrannan kylä jäi neuvostojoukkojen käsiin iltapäivällä. Myös täällä oli vähäisten suomalaisjoukkojen peräännyttävä.

Joulukuun alussa käytiin viivytystaisteluja. Saatiin vahvistuksia, mutta asemia ei pystytty pitämään. Lopulta oli sytytettävä Suomussalmen kirkonkylä palamaan, jonka neuvostojoukot sitten valloittivat.

10.12. saatiin kaivattu apu, kun eversti Hjalmar Siilasvuo saapui joukkoineen Suomussalmelle. Silloin suomalaisia oli yhteensä viisi pataljoonaan (pataljoonassa on n. 1000 miestä), kolme erillistä komppaniaa (komppaniassa on n. 100 miestä) ja kaksi tiedusteluosastoa, mutta tykistö ja panssaritorjunta-aseet puuttuivat.

Siilasvuo oli saanut toimintaohjeen: hyökätä ja lyödä Suomussalmen kirkolle edennyt neuvostodivisioona (divisioonassa on 10 000 – 20 000 miestä. Wikipedian mukaan neuvostodivisioonassa oli talvisodassa 18 000 miestä).

Hyökkäys kirkonkylään alkoi 11.12.1939. Hyökkäystoimet kestivät viikon, mutta lopullista ratkaisua ei saatu aikaan. Suomalaiset suuntasivat hyökkäyksen painopisteen Hulkonniemelle, jossa oli myös taisteltu, mutta pienemmin joukoin. Täällä tilanne ratkesi vasta vähän ennen vuoden vaihdetta, kun neuvostojoukot vetäytyivät Kiantajärven jäätä pitkin Juntusrantaan. Näin Suomussalmen kirkonkylä saatiin takaisin.

Kun taistelut pohjoisessa olivat kääntyneet suomalaisten eduksi, keskitettiin kaikki voimat Raatteen tielle, joka oli vielä suurelta osin neuvostoliittolaisten hallussa. Eversti Siilasvuon suunnitelma oli katkaista neuvostojoukkojen yhteydet rajan taakse, joukot oli paloiteltava osiin ja syntyneet motit tuhottava.

Suomalaisten hyökkäys alkoi vuoden 1940 alussa. Suunnitelmat pitivät ja tie saatiin katkaistua. Neuvostojoukot jäivät mottiin. Ankarat taistelut käytiin parin päivän aikana. 10.1.1940 iltaan mennessä taistelut Suomussalmella olivat päättyneet. Neuvostojoukkojen läpimurto länteen oli epäonnistunut.

Seinäkuva vuoden 2013 Talvisota Suomussalmella - näyttelyssä.
Seinäkuva vuoden 2013 Talvisota Suomussalmella – näyttelyssä.

Kun rauha astui voimaan 13.3.1940, raja säilyi Suomussalmella ennallaan. Molempien tappiot olivat huomattavat. Neuvostodivisioonat menettivät 5 000 – 23 000 miestä. Luvuissa on suurta eroavaisuutta riippuen mistä lähteestä asian lukee. Suomalaisten tappiot olivat n. 900 miestä.

Raatteen tien taistelut olivat siviiliväestölle kova koettelemus. Alueella oli tiettömien taipaleiden takana taloja, joista ei kovin helppo ollut lähteä. Taloihin jäi naisia, lapsia, vanhuksia. Kaikkien oli tultava toimeen omin avuin. Miehet olivat kutsuttu ylimääräisiin harjoituksiin. Neuvostoliiton hyökkäys tuli siviiliväestölle täytenä yllätyksenä. Sotatoimialueelle jäi lähes 2000 siviiliä. Voin vain kuvitella asukkaiden hätää. Talvi tulossa……

Lähdeaineistona on käytetty julkaisua Suomussalmi Raate, Suomussalmen ja Raatteen tien taistelujen vaiheet talvisodassa 1939-40. Julkaisija on Suomussalmen kunta, Raatteen tien projektiryhmä 1988, päivitetty 2009.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *