Suomen Pankin taideaarteet

Oli ilo päästä näkemään osa Suomen Pankin upeista taideaarteista, kun vierailin Suomen Pankissa Mäntsälän Yrittäjien mukana. Ennen taideteoksiin tutustumista kuulimme kaksi esitelmää. Ensimmäisen piti Seppo Honkapohja – Suomen Pankin johtokolmikkoon kuuluva pankinjohtaja. Hän kertoi Suomen Pankin roolista rahaviranomaisena, valoitti pankin historiaa ja kertoi Suomen Pankista eurojärjestelmän jäsenenä. Toisena esitelmöitsijänä oli johtava neuvonantaja Lauri Kajanoja, jonka aiheena oli ”Katsaus Suomen ja kansainvälisen talouden kehitykseen”.  Hänen viestinsä oli, että kansainvälisessä taloudessa on nähtävissä varovaisia elpymisen merkkejä. Toivottavasti näin myös on.

Esitelmien jälkeen oli tarjolla pientä syötävää ja sitten pääsimme tutustumaan pankin upeisiin taideteoksiin – niin maalauksiin kuin veistoksiinkin. Pankin taidekokoelmiin kuuluu 1200 teosta. Aikamoinen määrä…. kaikki ovat kuulema esillä kokous- ja työhuoneissa ja pankin julkisissa tiloissa. Jo Kultakanta-salissa istuessamme olin ihaillut upeaa seinäkudosta, joka paljastui kierroksen aikana tekstiilitaiteilija Dora Jungin tekemäksi. Kuparikanta-salissa oli samanlainen, vain värisävy oli kuparinen…aivan kuin pitääkin, kun teos on Kuparikanta-salissa. Kuvakudos peittää molemmissa saleissa kokonaan yhden seinän.

Juho Rissasen lasimaalaussarja

Kierros aloitettiin porrashuoneesta, jossa on hieno Juho Rissasen lasimaalausarja. Teosta pidetään Juho Rissasen myöhäiskauden pääteoksena, joka valmistui vuonna 1933. Lasimaalaus on kolmiosainen. Keskellä olevassa suurimmassa lasimaalauksessa kuvataan tukinuittoa. Ison lasimaalauksen molemmin puolin on pienemmät maalaukset, joissa toisessa kuvataan rukiinleikkuuta ja toisessa silakkamarkkinoita Helsingissä. Rissanen oli itse ehdottanut ”Eduskunnan Herroille Pankkivaltuusmiehille” v. 1928 Pariisista lähettämässään kirjeessä, että hän voisi koristaa Suomen Pankin portaikon ikkunat. Silloin portaikkoon tulvi päivänvaloa. Nykyisinhän lasimaalaukset saavat valon sähköstä. Ikkunat peittyivät uudisrakennuksen myötä.

Itsenäistymisen jälkeen nuori valtio halusi teettää taiteilijoilla suuria freskoja, seinä- ja laismaalauksia merkittävimpiin rakennuksiin. Näin taiteilijoille avautui työtilaisuuksia. Juho Rissanen oli hyvin oma-aloitteinen ja aktiivinen tällaisten tilaustöiden hankinnassa. Suomen Pankkiin valmistunut lasimaalaus kuvaa Suomen varauden lähteitä: metsäteollisuus ”vihreä kulta” tukinuitollaan, rukiin viljely ja kalakauppa.

Finlandia-freskot

Valmistuessaan lasimaalussarja oli portaikon ainoa taideotoes, mutta nykyisin portaikon molemmilla seinillä on Lennart Segerstrålen Finlandia-freskot. Nekin varsin hienot. Freskot paljastettiin 1943. Ihmeellistä on, että vaikka rakennus sai osansa sodan pommeista, niin nämä kumpikin taideteos säilyi vahingoittumattomina. Toisen seinän fresko on nimeltään ”Suomi herää” ja toinen on ”Suomi rakentaa”. Niissä kuvataan siis nimensä mukaisesti Suomen valtion ja kansan historiaa.  Freskot tilasi vuonna 1938 pankin silloinen pääjohtaja Risto Ryti. Taiteilija sai vapaat kädet aiheiden suhteen. Segerstråle käytti viisi vuotta esitöihin. Työ aloitettiin kevättalvella 1943 ja freskot paljastettiin toukokuussa. Freskot ovat värisävyltään täysin erilaiset Rissasen värikkäisiin lasimaalauksiin verrattaessa, sillä ffreskot ovat hillittyjä ja värejä on käytetty hillitymmin, paljon harmaan eri sävyjä ja myös ruskean eri sävyjä.

Aino-triptyykki Kuparikanta-salissa

Seuraavaksi siirryimme Kuparikanta-saliin, jossa oli Akseli Gallen-Kallelan ensimmäinen Aino-triptyykki. Tämän ensimmäisen version hän maalasi Pariisin vuosinaan 1888-89. Toinen Aino-triptyykki valmistui muutama vuosi myöhemmin Suomessa. Tämä  myöhemmin valmistunut on Ateneumissa. Gallen-Kallela tunnetaan Kalevala-aiheistaan. Tämä oli hänen ensimäinen suuri Kalevala-aiheinen maalaus. Hän kuvaa maalauksessaan Aino-myyttiä, Ainon ja Väinämöisen tarinaa. Ensimmäisessä maalauksessa oli ranskalaisia malleja ja taiteilija ei ollut kuulema näihin malleihin tyytyväinen, joten hän halusi maalata toisen Aino-triptyykin, jossa hän käytti sitten suomalaisia malleja.

Amelie-huone naisistaan tunnettu

Kävimme katsomassa myös Amelie-huoneen naismaalauksia. Tässä huoneessa on kuvattu kaikissa tauluissa naisia. Joukossa on mm. Helene Schjerfbeckin grafiikkateos.  Seinältä löytyi myös Jalmari Ruokokosken ”Nainen” maalaus. Hienoja kuvia kaikki huoneessa olevat. Kierroksen aikana näimme myös monien muiden tunnettujen taiteilijoiden maalauksia, oli upeita luonnon kuvauksia, hienoja muotokuvia, maisemakuvia ja myös veistoksia. Silmissä vain vilahteli nimet Antti Faven, Werner Holmberg, Akseli Gallen-Kallela, Ruth Bryk, Unto Koistinen jne.

Upean upea Eva Anttilan kuvakudos

Viimeiseksi katsastimme aivan upean Eva Anttilan vuonna 1952 valmistuneen kuvakudoksen ”Työ ja elämä”. Iso kuvakudos oli sijoitettu pieneen aulaan ja oli mykistävä. Niin paljon tarinoita mahtui yhteen taidetokseen. Olin sanaton tämän kuvakudoksen edessä niin kuin aika moni muukin. Vastustamoton työ ja teki ehkä suurimman vaikutuksen. Teoksen valmistaminen oli kesänyt vuoden. Kuvakudoksessa on kuvattu mm. opiskelijoita ja oppaamme sanoi, että kudoksessa oleva teekkari olisi hänen oma poikansa. Mietimme oliko teoksessa esiintyvä kaljupäinen hahmo mahdollisesti Urho Kekkonen, joka kuului siihen aikaan vaikutti Suomen Pankissa.

Tulossa Avoimet ovet….. ja uusittu Rahamuseo

Ensi toukokuussa on tulossa Suomen Pankkiin Avoimet ovet – tapahtuma, joka huipentuu 12.5. Senellmannin-päivään. Silloin kuulema pääsee katsomaan näitä taideteoksia. Kannattaa mennä. Viimeksi, kun taideteoksia esiteltiin suurelle yleisölle, jono oli ollut loputon. Joku ryhmästämme kertoi jonottaneensa kaksi tuntia… ja turhaan….oli täytynyt luovuttaa, kun pakkanen puri varpaita.

Kuulimme myös, että Rahamuseo on uusittu. Siellä on uusi näyttely, jota suositeltiin. No se jäi vielä katsastamatta, mutta ehkäpä joku toinen kerta…. Niin ihan varmasti joku toinen kerta. Siellä en ole koskaan vielä käynytkään.

Koska meillä ei ollut mahdollisuus kuvata, niin katsokaapa tämä linkki.  http://www.suomenpankki.fi/fi/suomen_pankki/yleisopalvelut/virtuaalikierrokset/Documents/taide_virtuaali/index.html

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *